perjantai 13. heinäkuuta 2018

Linkedin

Oivalsin hiljattain, että vaikka olen analysoinut tekemiäni virheitä, en ole niitä aktiivisesti pyrkinyt korjaamaan, siis niitä joihin vielä voin vaikuttaa. Työttömyyspätkiä en saa historiastani siivottua, vaikka haluaisin. Tai no, saisin jos huijaisin, muttei se ole oikea ratkaisu. Loppuni kohdatessa haluan tietää, että olen toiminut mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Oivalluksestani tosiaan, tajusin että verkostoituminen oli kompastuskiveni ja päätin tehdä asialle jotain. Aloitin aktiivisemman elämän Linkedin:ssä ja aloin kommentoimaan toisten julkaisuja ja pikkuhiljaa kerrytin rohkeutta julkaista jotain omia mietteitä. Vaikka olen vasta muutaman julkaisun kirjoittanut niin yhdessä kommenttieni kanssa olen ollut sen verran pidetty, että verkostoni siellä on kasvanut lyhyessä ajassa reilusti yli kaksikertaiseksi.

Se mikä minut yllätti täysin, oli julkaisujeni näkyvyys. Toinen julkaisuni on neljän päivän takaa ja sillä on jo 4000 katselukertaa ja kymmenisen kommenttia. Ensimmäinen julkaisuni ehti viikossa saavuttaa 11 000 katselukertaa ja kolmekymmentä kommenttia. Joten aika paljon intensiivisempi ja laajempi kattavuus kuin blogillani.

En toki ole hylkäämässä blogiani, se toimii yhä purkautumiskanavana kaikella, mitä mielessäni nyt sattuu liikkumaan. Osittain myös siksi, että Linkedinnissä täytyy miettiä, että minkälaisia julkaisuja kirjoitan, jotta tämä herättää ihmisissä mielenkiinnon, jotta mahdollisuuteni työllistyä kasvavat. Olikohan tuo juuri sitä brändin rakentamista(yöks)?

Eräs rekryhenkilö ottikin minuun yhteyden ja antoi vinkkejä. Tai oikeastaan esitti kysymyksiä, joita voin itsekseni miettiä, lähinnä tuon kautta, että mitä haluan itsestäni tuoda julki. Haluanko kertoa kaikista epäonnistumisistani vai painottaa enemmän osaamiseeni. Hän antoi myös vinkkejä CV:n siistimiseen. Hänen mielestään olisi hyvä, jos poistaisin kaikki te-toimiston käydyt kurssit. Itse olen tästä vähän kahden vaiheilla. Jos ne jätän pois, aukot CV:ssäni kasvavat ja eivät tuo esiin sitä, että epäonnesta huolimatta olen yrittänyt.

Toisaalta ymmärrän pointin, että miltä CV näyttää jos siellä on enemmän noita pilipali-kursseja kuin koulua ja työkokemusta niin vaikutan todella syrjäytyneeltä. Itse taas haluan antaa sen kokonaiskuvan, jollainen olen. Valitettavasti aikamme ei tue näin taantumuksellista tai edistyksellistä ajattelua, riippuen näkökulmasta, vaan kun nykyään arvostetaan vain sitä kiiltokuvamaista mielikuvaa asioista niin minunkin tulisi kertoa vain ne positiiviset asiat ja nekin riittävän leveällä pensselillä maalattuna, jotta löyhästi totuuteen perustuvat valheetkin saisin näyttämään ansioiltani.


Eli koitan täten rakentaa tuolla mielikuvaa itsestäni paljon ajattelevana yksilönä ja pyrin laajentamaan ammatillista verkostoani puhtaasti ulosantini varassa. Kenties näin minusta voi tulla vielä joskus yksi menestystarina sen suhteen, että kun verkostoidun riittävästi niin joku taho jossain huomaa minun olevan ”hyvä tyyppi” ja sen ansioista työtarjouksia tulee ikkunoista ja ovista…