maanantai 8. joulukuuta 2014

Työttömyyden tilapäisyydestä

Monesti kuulen puhuttavan työttömyyden olevan vain tilapäinen ilmiö yksilön elämässä. Se usein sattuukin kaivattuun aikaan, tarjoten hengähdystauon uran ja/tai kodin rakentamisen ja lapsen saamisen aikoihin.


Omat kokemukseni puhuvat täysin päinvastaistaista. Työttömyyden ensiaskeleet otetaan aikaisemmin kuin ura edes ehtii alkaa. Se koskettaa ensimmäisen kerran opintojen lomassa, kun yrität löytää kesätöitä alaltasi. Tästä lähtee lumipallo-efekti käyntiin, kun et pääse alasi töihin kesäksi, et todennäköisesti pääse alasi töihin valmistumisenkaan jälkeen. Syy on selvä, sinulla ei ole alan kokemusta, eikä sen mukana tuomaa verkostoa auttamassa saamaan ns. “jalkaa oven väliin”.


Parhaassa tapauksessa työkokemusta on kuitenkin tullut hankittua, sillä opintojenkin aikana täytyy syödä ja maksaa vuokra. Tuskin uskallan ajatellakaan, kuinka pulassa olisin, jos en olisi ollut onnekas ja saanut palkallisia kesätöitä vaan olisin joutunut ottamaan opintolainaa.


Taustoistani johtuen, ajattelen työttömyyden olevan enemmänkin  pysyvä tila, josta satunnaisesti poiketaan töihin, sen sijaan, että ura olisi pysyvä tila, josta huonolla tuurilla joudutaan tilapäisesti työttömäksi.


Työttömyyden johdosta psyykessä on tapahtunut pysyvä muutos, jonka johdosta ei voi koskaan pitää itseäni normaalina. Alituinen pelko työttömyyden mukana tuomasta epäonnistumisesta on aina läsnä, jopa töissä ollessa.


Pitkäaikaistyöttömyydestä on yhä vaikeampi päästä pois, sillä tilanteen ratkaisemiseksi vaadittavat henkiset voimavarat on jo käytetty päivittäisen selviytymisen miettimiseen.


Työttömyys on pysyvä tila, jossa on vain hyväksyttävä, ettei voi unelmoida samoista asioista kuin kaikki muut ja että ne pienetkin unelmat jäävät helposti hyllylle pölyttymään tuntemattomaksi ajanjaksoksi.

Tilapäisyyden pysyvyyttä kuvaa tämä oivasti:



3 kommenttia:

  1. Työtön ei saa töitä vaan työssäoleva, jonka tilalle ei oteta ketään vaan työt jaetaan. Näin sitä säästöä tulee kunnes huomataan ettei tuottoa tulekaan ja yritys irtisanoo. Miksei konsultit mene passaamaan yrityksille: jes johto, positiivisuus luo kasvua, nyt palkkaatte uutta väkeä ja uskotte yrityksenne menestykseen! Suomi nousuun!

    VastaaPoista
  2. Näin se valitettavasti menee. Työmarkkinat ovat kuin käynnissä oleva tuolileikki, sillä erotuksella, että työttömät katselevat ikkunasta takaa pimeydestä käsin kun työlliset leikkivät sitä juhlasalissa. Ei sitä paljon enempää ulkopuolisemmaksi voi muuttua.

    VastaaPoista
  3. Ilmaiset asian varsin elävästi, näin se on, kuin karanteenissa oltais.

    VastaaPoista