torstai 26. maaliskuuta 2015

Työhön sitoutumisesta

Monesti tulee pohdittua työhön sitoutumista. Viimeeksi tänään sitä pohdin kun harmistuneena sain huomata, miten välinpitämättömästi on hiekoitushiekat kerätty pois pihoiltamme.






Aloin pohtimaan, onko kyse laiskuudesta, osaamattomuudesta vaiko tulostavoitteen mukaisesta työtahdista? Kun tavoitellaan jatkuvaa kasvua, tarkoittaa se yhtälailla kulujen karsimista kuin tehokkuuden lisäämistä. Kun katsoo tuota työn jälkeä, ei voi olla ihmettelemättä sitä seikkaa, että kuvitteleeko huoltoyhtiö oikeasti tuollaisen työnjäljen tyydyttävän asukkaita?

Pidän itseäni jonkin sortin perfektionistina ja en ole koskaan ymmärtänyt tätä ajatusta, että 80% työpanos riittää. Voi olla lievää aspergermaisuutta minulta, mutta ajattelen, että jos hommaan ryhtyy niin kannattaa se tehdä niin hyvin, että voi ylpeänä sanoa ettei olisi pystynyt tän hetkisillä tiedoilla&taidoilla parempaan.

Muistan suunnittelutoimistossa työskennellessäni, kuinka keskustelut aiheesta pomon kanssa aiheuttivat kipinöiden sinkoilemista ympäriinsä. Toki ymmärrän pomon tulosvelvoitteen ja tavoitteen saada työntekijänsä tekemään työt joka vuosi 20% tehokkaammin. Pomo ei vain ymmärtänyt, että tiettyyn pisteeseen asti voi lankaa venyttää kunnes se katkeaa. Tämä näkyi konkreettisesti siinä, että omaan työnjälkeen oli jätettävä virheitä, jotta vuosittain kiristyvissä aikataulussa pysyttiin. Itse tiesi, että viimeistään puolen vuoden päästä, joutuu saman projektin avaamaan uudestaan ja käyttämään ylimääräistä aikaa (jota ei olisi ollut varaa käyttää) orientoituakseen kyseiseen tehtävään. Firman sisällä työntekijöiden motto olikin:"Koskaan ei ole aikaa tehdä töitä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä ne kahdesti".

Tämä jos mikä kielii siitä, mikä on mielestäni pielessä nykymaailmassa. Kaikkialla tuotetaan vain keskeneräistä. Oli kyse sitten tuotteista tai palveluista, niin kaikki on jollain tavalla selkeästi puutteellisia/viallisia. Syy tähän on puhtaasti fiskaalinen. Tuottamalla sutta ja sekundaa, saadaan jälkimarkkinointina tunnettu organisaatio työllistettyä. On sekin yksi idioottimaisin termi minkä tiedän. Kas kun ei ole: 

-Ennakkomarkkinointi=kerrotaan uudesta tuotteesta
-Markkinointi=kerrotaan millainen tuote ja mistä saa
-Jälkimarkkinointi=huolto
-Loppumarkkinointi=tuotteen hävitys
-Arkeologimarkkinointi=100vuoden päästä maasta löytyy vain risoja tuotteita, alkuperäispakkauksissaan

Harhauduin aiheesta..Niin, pointtini taisi olla ennen harhapoluille eksymistä se, että on aivan käsittämätöntä miten kaikki tehdään puolivillaisesti pelkästään sen vuoksi, jotta saadaan tuotteen ympärillä työllistettyä mahdollisimman paljon erilaisia tahoja. Sama lienee tilaus-ja toimitusketjussa. Aikojen alussa maajussit vaihtoivat viljaa karjaan ja päinvastoin. Silloin tuottajan ja tarvitsijan välissä ei ollut kuin pieni närä toisen hintapyynnistä. Se närä on edelleen tallessa, mutta nyt tuottajan ja kuluttajan välissä on laskentatavasta riippuen 3:sta 50:een välistävetäjää.

Kahden kauppaa tekevän maajussin välille syntyi ajan kanssa luottamus kun hinnoista päästiin sopuun ja tuotteiden laatu oli hyvää. Nykyisin yritykset ovat kooltaan suuria, jolloin työnantaja on työntekijän silmissä vain sarja kasvottomia kirjainyhdistelmiä sekä vuosittain vaihtuvia slogane. Työntekijän rooli taas on työnantajalle pelkkä tulosyksikkö, joka isommissa organisaatioissa saa oman kirjain-&numeroyhdistelmän esim. ett09377. Työntekijän näkökulmasta ei olla enää kaukana siitä, että tuo koodi löytyisi siitä keltaisesta lapusta, mikä laitetaan karjaeläinten korvaan.

Työnhakijat vain elävät ajan hengessä mukana ja ovat ottaneet opikseen siitä, kun brändäys on kaikki kaikessa niin hän esittää sitä uskollisen työntekijän roolia, jota häneltä odotetaan. Kun työnantaja ei sitoudu työntekijään samalla tavalla kuin ennen, työntekijänkään lojaalius työnantajaa kohtaan ei ole itsestään selvää.







3 kommenttia:

  1. Työssä käyvänä voin kertoa, että mikäli teet työsi hyvin, siitä voi hyvin saada negatiivista palautetta tyyliin 'älä tee niin hyvin, vähemmänkin riittää'. Kiire on kova ja jatkuva ja töitä on liikaa yhdelle ihmiselle. Entäpä jos huoltoyhtiön palveluksessa on niitä ihmisiä, jotka on pakotettu töihin 9 euron korvauksella? En minäkään silloin tekisi mitään kovin hyvin. Ajan henki on sairas.

    VastaaPoista
  2. Voi hyvin olla, että kyseessä on juurikin tällainen 9€/pv-henkilö ja ymmärrän täysin, että 9€:lla päivässä saat 9€:n arvoisen työpanoksen. Tuota tavallaan hainkin, että ajan henki on sairas. Työn jälkeä huononnetaan siihen pisteeseen asti, kunnes tulee huutoa. Siitä tiedetään alaraja, josta työn tasoa nostetaan vain hiukan, jottei asiakas vaihda putiikkia.

    VastaaPoista
  3. Hyvähän tuo vain on. Nyt jos/kun tulee pikkupakkasia ja vähän lunta, niin on kuitenkin siivu, jossa kulkea turvallisesti. Maaliskuu ei ole talven loppu.

    VastaaPoista