tiistai 11. lokakuuta 2016

Autosta ja vähän muusta

Pääsin eräänä päivänä tutustumaan autoni elektroniikan sielunelämään. Rinnallani tällä erikoisella tutkimusmatkalla kulkivat alituinen hämmennys ja -ihmettely. Sattui nimittäin niin, että normaalisti auton käynnistyttyä syttyvät ajovalot eivät syttyneetkään.

Loogisesti lähdin asiaa selvittämään ensin polttimoista, sitten sulakkeista ja molemmat olivat ehjät. Aloin jo pelätä johtojen kuluneen jostain poikki. Sattuman oikusta päätin valokatkaisijasta kääntää valot päälle. Autossa on hieno ominaisuus, etteivät kaukovalot pysy päällä, ellei katkaisijasta ole valot laitettu päälle.

Kuinka ollakaan, ajovalot syttyivät. Nyt jos koska tunsin erittäin voimakasta hämmennystä ja päätin turvautua internetin apuun ja onnekseni löysin sieltä vastauksen. Autossani on tyyppivikana sellainen hauska juttu kuin päiväajovaloreleen kylmäjuotos.




Onneksi ihmiset tekevät autojen korjaamisen pioneerityötä ja julkaisevat omatekoiset ohjeet vian korjaamiseen, joten itsekin kaivoin kyseisen releen verhoilujen takaa, polkimien vierestä. Toin releen kotiin ja kolvasin sen kuntoon.

Tästä on jo tovi vierähtänyt aikaa ja valot toimivat edelleen, taisin siten onnistua korjaamaan autoni. Kyllä mies tuntee itsensä sankariksi, kuin entisaikaan olisi yksin saanut hirven kaadettua pajusta veistetyllä keihäällä tms.

Tästä kuitenkin jäin miettimään asian toista puolta. Meidät kasvatetaan ajatusmalliin, jossa kaikki tehdään itse ja säästetään rahat pahan päivän varalle. No, sitä pahaa päivää on jatkunut jo siitä lähtien kun armeijaan läksin, joten toisaalta ajatellen opit ovat olleet hyödyksi.

Tällä mallilla saatetaan ensinnäkin kohtuuttomia paineita sukupuolirooleissa, sillä miehen oletetaan osaavan korjata auton, raivaavan metsän ja tukeista vuolemalla rakentavan talon. 

Naisten taas kasvattavan lapset, hoitavan kodin, käyvän töissä, näyttävän ikuisesti 18 vuotiaalta anoreksian partaalla häilyvältä H&M alusvaatemallilta, jolla kehon rasva on keskittynyt vain kahteen paikkaan.

Toinen seikka mikä tässä mallissa on pielessä, on se, että se rajoittaa työllisyyttä erittäin voimakkaasti. Miksi ihmeessä ihmisen tulisi olla supersuorittaja ja osata kaiken? Mitä olen elämää havainnoinut niin useimmissa tapauksissa ns. kaiken osaavat tietävät kaikesta juuri sen verran vähän, että uskaltavat sählätä kaikki mahdolliset asiat ja aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Tulee aivan mieleen sellainen 7-10 vuotias lapsi, joka on täysin varma kyvyistään laskemaan suksilla talon katolta…

Mielestäni avun pyytäminen ja turvautuminen ammattilaiseen ei ole mikään häpeä. Kuten edellä mainitsin, yleismies Jantuset usein saavat myös paljon vahinkoa aikaan, joten siksi voisi olla ihan tervetullutta tunnustaa omat puutteensa ja hyväksyä, ettei voi osata kaikkea. Sen taas minkä osaa, niin oikeasti voi sanoa osaavansa. 

Olen jarruremppaa tehnyt autoon ja sen osaan tehdä. Olen kenties vanhentunut ja laiskistunut kun vein auton korjaamolle, sillä tiesin heidän osaavan sen työn paremmin. Jo puitteet, jossa työ tehdään herättää enemmän luottamusta korjaamon työn jälkeen verrattuna siihen, että itse kiukuspäissään räntäsateessa rivitalon pihalla yrität korjata autoa ja vahtia, etteivät pihoilla pyörivät lapset varasta työkalujasi.

Työn hinta vain on jokseenkin tähtitieteellinen jos haluaisi enemmän käyttää palveluita. Käytän edelleen autoa esimerkkinä. Merkkikorjaamo laskuttaa sen liki 100€ tunti ja Ranen Paja- korjaamot yleensä 50€ alkaen. Jos minä tienasin Dokumentointi-insinöörin töissä n. 10,5€/tunti nettona (1700€/kk netto) niin saanhan tehdä aika monta tuntia töitä kattaakseni edes yhden tunnin korjaamolla.

Tässä se ongelma tuleekin esille. Kysyntää varmasti olisi, muttei omalla työllä tienaa tarpeeksi rahaa maksaa tuollaisia summia, siksi pitää tehdä itse ja säästää sen minkä pystyy. Tässäkin täytyy muistaa, että auton korjannut heppu tienaa todennäköisesti saman mitä minä silloin, joten mietityttää tuo välistävedon määrä 40€-90€/tunti katoaa jonnekin muualle kuin työtätekevän taskuun.
Tässä mietiskelin myös alv:ia, joka suuruudeltaan on 24%. Eli ostit suurinpiirtein mitä tahansa, niin maksat siitä yhden neljänneksen veroa. Töissä käydessäsi tienaamastasi rahasummasta voi myös mennä kyseinen määrä veroja.

Verot toki ovat tarpeen, jotta voidaan pitää yhteiskunta pyörimässä. Mietin vain, että mitä ihmettä 80-luvulla tehtiin kun ostovoima oli merkittävästi paljon suurempi, kaikilla oli töitä ja rahaa käyttää kaikennäköisiin palveluihin. Myöskin veroilla katetut sosiaalipalvelut toimivat jokseenkin ripeämmin.

Onko tässä päässyt käymään vuosien saatossa niin, että tehostamalla työtä, sitä on riittänyt yhä vain harvemmalle. Kun yhä vain harvempi tekee työtä niin työn ulkopuolelle jäävät täytyy myös ruokkia jollain tapaa, joten veroja on korotettava. Koska verot nousevat, on tehostettava työtä ja heitettävä osa tekijöistä pihalle, jolloin työn ulkopuolisten määrä jälleen kasvaa ja veroja on korotettava.

Olenko ainoa, joka näkee tämän tehostamisen ja säästämisen kurjistavan syöksykierteen?


32 kommenttia:

  1. Näinhän se on. Pieni-, tai edes keskituloisen ei ole mitään järkeä teettää mitään työtä jonka pystyy itse tekemään. Jos maalari maksaa 50 euroa tunti niin lääkärinkin kannattaa ottaa töistä vapaata ja maalata autotalli itse ennen kuin palkata ulkopuolinen tekemään.

    Ps. Itsehän en pidä etukyläläisiä juurikaan minään. Terveisin Takakyläläinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee, mikä toisaalta todella nurinkurista. Meillä taitaa olla niin paljon välikäsiä ja siksi työn teettäminen on kallista.

      Kappas vain, kotiseurun miäs...Heh, en itse juurikaan piittaa etukyläläisistä, joku isän ja sen kavereiden sisäpiirijuttu teettää tuollaisia paitoja... saaneet idean rantabaarissaan..

      Poista
    2. Tuli tuosta esimerkistäsi vanha maalarivitsi mieleen:

      Maalari maalasi urakalla lääkärin asunnon. Homma tuli tehtyä ja maalari esitti laskun.
      - Ohhoh, onpas kallista! Lääkäri kauhisteli.
      - Niinhän me valkotakkiset tunnetusti olemme kallispalkkaisia! Maalari vastasi valkoisessa työasussaan.

      Poista
    3. Hah, vitsissä piilee totuuden siemen..

      Poista
    4. Toinen vanha maalarivitsi: (Tähän tarvitsee jo hiukan tuntea alan historiaa)

      Mikä on maalarin lempityö?
      - Lasien kittaaminen.

      Poista
  2. Heh, oman elämänsä Macgyver!

    Kyllähän sukupuoliroolit seisovat hyvinkin sitkeästi vaikka lähestymme jo 2020-lukua. En minä miehenä ainakaan ymmärrä mitään autojen korjaamisesta. Juuri ja juuri osaan renkaat vaihtaa ja öljytilanteen tarkastaa tai jotain muuta simppeliä.

    Mielestäni nykyisin ei ole edes mitenkään omituista, että kaupungissa asuvalla miehellä ei ole ajokorttia saati edes omaa autoa. Jos julkisilla tai jopa kävellen pystyy kulkemaan työmatkat ja ruokakauppakin löytyy suunnilleen kadun toiselta puolelta, niin miksipä sitä autoa hankkisi riesakseen?

    Pidempiä matkoja ja reissuja varten auton voi lainata tai vuokrata jos vain omistaa sen ajokortin, jonka hankkiminen maksaa nykyisin aivan törkeän paljon. Tosin sillä kortillakaan ei sitten tee yhtään mitään jos ei aja säännöllisesti, koska ajotaito ruostuu ajan kuluessa.

    Työttömyyden astuessa kuvioihin onkin jo sitten suorastaan hulluutta pitää autoa ellei ole puolisoa jakamassa kuluja tai nauti todella hyvästä ansiosidonnaisesta. Toisaalta työttömän työllistymisen kannalta autottomuus voi olla suurikin este.

    Tuosta kaiken osaamisesta tuli vielä mieleen, että aikaisemman ammattini opinnoissa käytiin kovalla vaudilla läpi kyseiseen alaan kuuluvia taitoja ja asioita. Jokaisesta näistä sai vain pintapuolisen raapaisun ja valmistuttuani tajusin, että hallitsin ammattini osa-alueista jokaisesta jotain hiukan, mutten kunnolla ja hyvin yhtään tiettyä aluetta.

    Sitten pasahtikin vielä tämä taloustaantuma päälle niin eipä siinä vastavalmistuneena ja vajavaisin ammattitaidoin kovin toiveikkain mielin aloittanut työnhakua. Eli tässäkin asiassa olisi mielestäni parannettavaa koulu- ja työelämässä. Juosten kusten ei hyvää tule.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivat nuo ajoluvat kalliita jo muinoin kun itse opetusluvin kortit hankin. Vallitseva trendi tosiaan on ollut, etteivät nuoret enää aja ajokorttia. Se on täysin ymmärrettävää ja osin varmasti hallituksen ansiosta kun on pyrkinyt keskittämään ihmiset pienille alueille.

      Eipä sitä paljoa autoa tarvitse jos keskustan liepeillä asuu...

      Tuo opiskelutahti on sitä tehostamista. Itsekin käynyt muutaman koulun sillä tavalla kieli vyön alla juosten. Mitään ei kerinnyt oppimaan perinpohjaisesti vaan pelkän pintaraapaisun kaikesta. Tokihan aina voi omillaan opiskella ja täydentää osaamistaan. Onkin sitten ihan eri asia miten sitä osaa valita juuri ne tiedot ja taidot joita juuri seuraavassa työssä tarvitsee...

      Poista
  3. Tuokin juottaminen on ihan oma hommansa eikä kärsi kädet täristä liiemmin. Olet blogillasi tainnut aikaisemmin kertoa, että olet ollut Salossa Nokian kännykkätehtaalla töissä? Ilmeisesti siellä olet oppinut juottamaan?

    Nythän muuten myöskin haettiin uutisten mukaan Turun telakalle töihin muuntokoulutuksena insinöörejäkin rakentamaan laivoja. Muistelen todella hämärästi, että insinöörikoulutuksesi olisi jotenkin liittynyt merenkäyntiin tai laivoihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäyksenä vielä, että tuossa profiilissasi siis lukee alanasi "meriliikenne".

      Poista
    2. Onhan se tinaus sellaista hommaa, että kärsivällisyyttä pitää löytyä. Osasin tinata jo ennen nokiaa. Olen nuorena vassokaiuttimia rakennellut ja vielä nuorempana elektroniikkaa harrastanut, joten tuon piirilevyn kolvaus oli pikkujuttu.

      Niinhän tuonne haetaan, mutten tiedä onko minusta enää suunnittelumaailmaan kun kerran olen onnistunut itseni loppuun polttamaan siellä.

      Logistiikkaa olen lukenut ja erikoistunut merikuljetuksiin. Vaikkakin lopputyöni tein logistiikan tietojärjestelmiin liittyen kun yhden sataman kulunvalvontajärjestelmästä tein selvitystyön (sen pohjalta kyseisessä satamassa tuli käyttöön esittelemäni tekniikka).

      Poista
    3. No jos suunnittelumaailmassa tuntuu, että palaa loppuun niin mitenhän tulee käymään isännöintimaailmassa, jossa joutuu olemaan lähes jatkuvasti vaikeiden ja vihaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Vähän kuin lähtisi sutta pakoon ja karhu tulisi vastaan. :)

      En kuitenkaan epäile kykyjäsi ja toisaalta nykyinen työelämä on alalla kuin alalla sitä yhtä ja samaa ”hektistä helvettiä”.

      Poista
    4. Aina sekin on mahdollista. Työpaikallani oli aika huono ilmapiiri. Kolmessa vuodessa 11 yt-neuvottelua, tosin niistä ohjekirjojen tekijät olivat turvassa kun työkuorma oli valtava. Varaosakirjojen tekijät sen sijaan pääsivät lomautuksille. Lopulta viisi määräaikaista ei suostunut jatkaan sopparia ja 14:sta vakituisesta 7 otti lopputilin..

      Taitaa nykyään tosiaan olla suo siellä ja vetelä täällä, mitä tulee työelämään. Kaiholla mietin 80-luvun työtahtia ja tehokkuusvaatimuksia, silloin viimeeksi on tainnut työhyvinvointia löytyä kun nykyisin kuvaavampi termi olisi työpahoinvointi.

      On muuten merkillistä kun nykyisin olemme 6-10 kertaa tuottavampia kuin 30 vuotta sitten ja silti emme pärjää. Olisikohan se jo myönnettävä, että suljetussa ekosysteemissä jatkuvan kasvun malli on tullut tiensä päähän?

      Poista
    5. On aivan hulluutta, että nykyisin lähes yli puoli miljoonaa istuu vaihtopenkillä odottamassa vuoroaan ja muut voivat pahoin työelämässä järjettömän työtaakkansa alla.

      Perustulo, työn jakaminen... Siinä olisi mielestäni jo aika hyviä miettimisen ja toteuttamisen aiheita päättäjille.

      Vanhempani kertoivat nyt aivan äskettäin, että heidän kummankin työpaikoillaan tullaan aloittamaan yt-neuvottelut tai jopa äitini työpaikalla nämä olivat jo käynnissä ja potkuja jaeltu. Äiti kertoi myöskin, että paikallinen kampaamo/parturi meinasi laittaa ”lapun luukulleen”, koska ei ole enää maksavia asiakkaita, kun kaikki ovat työttömiä, joilla ei ole varaa leikkauttaa ja laitatuttaa hiukisiaan joka kuukausi.

      Poista
    6. http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001928512.html

      ”Insinöörin koulutuksen tai vahvan teknisen taustan omaava taas voi puolen vuoden muuntokoulutuksella opiskella laivanrakennusinsinööriksi.

      – Varmaa työllistyminen ei ole, mutta jos on hyvä tyyppi ja näyttää kyntensä, niin on hyvät mahdollisuudet työllistyä.”

      Huumorilla tuli tästäkin nyt mieleen, kun vasta kirjoitit blogissasi näistä hulluista työhakemuksista ja pizzalaatikoissa olevista työntekijöiden ansioluetteloista jne.

      Pistähän nytten itsekin hakemusta menemään ja painatuta itsellesi päälle jokin ”hyvä tyyppi” -paita ja pölli vaimoltasi vaaleanpunaista kynsilakkaa ja irvistä draculamaisesti CV:si valokuvaan tämä kyseinen paita ylläsi ja komeat pinkit kyntesi näytillä!

      Veikkaan, että aivan varmasti erottuisit massasta! :)

      Inhoan näitä työnhakuun liittyviä ikiaikaisia kliseitä ”hyvä tyyppi” ja ”näytä kyntesi”.

      Poista
  4. Perustulo alkaa olla varteenotettava vaihtoehto. Nykyisellään kaikki vain kuihtuu pois jos ei ostovoimaa ole. Ostovoiman kadottua, ihmiset eivät kuluta. Kun ihmiset eivät kuluta, kuihtuvat pienyrittäjät pois ja sosiaalituilla elävien joukko vain kasvaa.

    Heh, kynsien näyttäminen kirjaimellisesti voisi olla kokeilemisen arvoinen. Joskus olen miettinyt pukeutua gootiksi tms. niin jäisi ainakin haastattelijan mieleen... Samoin voisi olla T-paita, jossa lukee:"olen hyvä tyyppi, äidin mielestä"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsittääkseni nyttenhän on marraskuussa tulossa se valtion perustulokokeilu, johon arpa suosii onnekkaita. Vai ovatko he sitten lopulta niin onnekkaita? Saa nähdä...

      Kuitenkin sellainen perustulo lisäisi työllisyyttä paljon, koska silloin voisi tehdä niitä lyhyitäkin työkeikkoja ilman pelkoa kamalasta paperisodasta ja toimeentulon katkeamisesta.

      Ja kun se työelämäkin nykyisin tuntuu olevan sellaista sillisalaattia ja pätkätöitä, niin mikseivät päättäjät tähän epäkohtaan puutu?

      Esim. vaikkapa jos joillakin muilla olisi ollut samanlaisessa Primerassaan samanlainen valovika ja sinä maksua vastaan olisit sen asian heille korjannut ja verot ja ynnä muut siitä työstäsi maksanut ja saisit tämän tienata perustulon pääee ilman mitään kamalia byrokratiasekoiluja niin keneltä se olisi pois? Valtio saisi kuitenkin verotuloja, sinä palkkatuloja ja työn teetättäjä autonsa kuntoon jne.

      Siinähän olisi win-win -tilanne kaikille osapuolille?

      Tällainenhan lisäisi myös kauheasti kilpailua ja ainakin itse toisin sinulle blogisi perusteella aivan todella mielelläni autoni korjattavaksi, kuin jollekkin tuiki tuntemattomalle.

      Poista
    2. Tuo byrokratia on tähän mennessä ollut aikamoinen este joustavuudelle. Muistan kun talouskriisi iski täydellä voimallaan tänne, Jyrki Kataisen vakuutteluista huolimatta...niin kaverini ei saanut jatkoa määräaikaisuuteensa ja työttömyyskassalta meni muutamaa päivää vajaa 4kk maksaa työttömyystukia. Tuo on pitkä aika olla ilman rahaa. Kenellä pätkätyöläisellä on 4kk:n puskurirahasto, josta kaikki voidaan maksaa jos rahantulo lakkaa? Niinpä, monilla työtätekevilläkään ei sellaista löydy.

      Kiitos kehuista! Tuollaista mikroyrittäjyyttä pitäisi suosia. Muistan kultaista aikaa 2000-luvun taitteen kun vein VHS-videot paikalliselle hierojalle, joka sivutoimenaan/harrastusmielessä korjasi videoita. Siinä meni yleensä 1-3 päivää, riippuen miten hän sai varaosia ja oli edullinen. Olen pari kertaa vienyt digiboksin ja puhelimen huoltoon ja aikaikkuna on näissä ollut 2-6 viikkoa... Jotkin asiat tosiaan olivat ennen paremmin...

      Poista
    3. Tein viime vuoden kesällä 3 viikon mittaisen työpätkän, jonka ansiosta jouduin silloisen vuoden lopussa makselemaan todella isoa veroa pienestä työmarkkinatuestani. Sain kuitenkin työpätkän jälkeen työmarkkinatukea pienemmällä veroprosentilla muutamia kuukausia. Tämä samainen pätkä on estänyt myös minulta yhden palkkatukityöpaikan hakemisen nytten vasta.

      Eli kannattaa harkita todella tarkkaan näiden pätkien kanssa! Itse olenkin päättänyt, että en enää ala tekemään mitään alle puolen vuoden keikkaa, ellei minua karenssin uhalla pakoteta hakemaan jotakin lyhyttä pätkää. Toisaalta eipä näitä pätkiäkään enää edes saa, kun hakijoita on aina satoja paikkaa kohden.

      Tässä asiassa on myös paljon vikaa ja tietämättömyyttä työnantajapuolella, koska henkilöä pidetään heti laiskana pummina jos ei ole kiinnostunut muutaman viikon keikasta ja oman taloutensa romuttamisesta. Se on helppoa huudella, kun palkkatonnit tipahtelevat säännöllisesti tilille kuukausittain eikä tarvitse odotella Kelan päätöksiä kynsiä syöden ja laskut rästissä.

      Poista
  5. Tuohan on aivan kamalaa. Tosiaan ei ihme, jos sulakkeet palaa näiden älyn jättiläisten lausahduksiin laiskureista kun ei keikkatyö kelpaa. Kyllähän se kelpaisi jos ei tosiaan toimeentulo olisi katkolla joka kerta.

    Sitä mediassa on sanottu, ettei voida suunnitella uraa sosiaalitukien varaan. Voisivat järjestelmän suunnitelleet mennä itse kokeilemaan, miten systeemi toimii noin käytännössä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä! Ei helvetti kukaan ”suunnittele uraansa” sosiaalitukien varaan. Toki varmasti on aivan marginaalinen porukka, joka ei tahdo työtä tekemällä elättää itseään, mutta tämän ryhmän vuoksi ei pidä tuomita kaikkia työttömiä. Me ihmiset olemme erilaisia ja jokaisella on se oma tarinansa.

      Päättäjille tekisi todella hyvää kokeilla sitä pitkäaikaistyöttömän elämää. Näitäkinhän ”kokeiluja” on tullut aikaisemmin julkisuudessa esille, mutta ne eivät mielestäni merkkaa mitään jos jo joku varakas puskurirahaston omaava elelee kuukauden näkkileivällä ja hernekeitolla ja sitten muka jotenkin tekopyhästi ja ”myötätuntoisesti” sanoo, että kyllähän se tiukkaa tekee.

      Asiaan liitty niin paljon kaikkea muutakin ja voi todellisessa ahdingossa tulla valintoja eteen, että ostaako lääkkeitä vaiko maksaa vuokransa tai muita laskuja. Jatkuvassa rahallisessa piinassa ilmenee myöskin masennusta, päihdeongelmia ja yhteiskunnasta syrjäytymistä.

      Poista
    2. Tuo masennus on mielestäni todella paha ilmiö, suorastaan jopa ”kansantaudiksi” luokiteltava sairaus, jonka hoitoon pitäisi satsata enemmän resursseja ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Valtio on nytten pistämässä 17 miljoonaa euroa täysin järjettömiin työttömien haastatteluihin. Olisiko nuokin rahat tai edes osa niistä ollut järkevämpää sijoittaa mielenterveystyöhön?

      Poista
    3. Niinhän se on, että pahimmillaan voi ihmiset joutua miettimään valintojaan saadako katto pään päälle vai syödäkö heille määrättyjä lääkkeitä...

      En yksistään masennusta ajattele kansantautina. Kelan korvaamia psyykelääkkeitä söi 700 000 ihmistä vuonna 2010. Määrä on noussut miljoonaan vuonna 2015. Sellainen huomaamaton 300 000:n kasvu viidessä vuodessa... Tuo kertoo mielestäni sen, ettei yhteiskuntamme ole enää terve kun noin paljon ihmisiä joutuu lääkkeitä syömään jaksaakseen.

      Poista
    4. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/126540-kansanedustaja-veti-luvut-esiin-suomi-pahoinvoiva-kansa-jota-pidetaan-pillereilla

      Poista
    5. Juuri kyseisen kansanedustajan blogista lukemat bongasin.

      Poista
  6. Missähän rinnakkaistodellisuudessa Suomen päättäjät elävät? Aikuiskoulutustukeen ja sapattivapaaseen on tehty heikennyksiä, juuri niihin toimenpiteisiin joilla ihan oikeasti olisi saatu ihmisiä edes vähäksi aikaa oikeisiin töihin, tai aidosti parannettua ihmisten mahdollisuuksia työllistyä täysin uusille aloille. Tilalle tulee naurettavia (itkettäviä) kaksoisgiljotiineja ja haastatteluja. Tätä muutaman päivän pakkotyötä en ymmärrä, miten se työpaikkoja lisää? Ja jos saat muutaman päivän työn, edessä on helvetillinen selittely ja paperisota kun todistat tulosi ja odottelet ties kuinka kauan sitä soviteltua päivärahaa (ettet vain saa ansaitsematonta etua). Taitaa vähemmällä päästä kun ottaa suoraan ne korvausvähennykset, eipä tarvitse odotella korvauksia kuukausitolkulla.

    Tämä propaganda on myös ihan hirveää. Heti kun jäät työttömäksi, muutut passiiviseksi alkkikseksi, syrjäydyt ja päivärytmisi katoaa….Venäjän trollitehtaista aina puhutaan, mutta välillä iske epäilys että Suomessa on ihan omia, valtion masinoimia mielipiteenmuokkaajia. Yleinen ilmapiiri on niin myrkyllinen työttömiä kohtaan, että kaikki leikkaukset ja heikennykset ja syyllistämiset menevät heittämällä läpi. Meidän pitäisi vaan ryhdistäytyä ja hakeutua töihin ja lopettaa se veronmaksajien siivellä loisiminen.

    ***********

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itselläni ainakin on foliohattu sen verran syvällä päässäni, että epäilen todellakin tällaisten kansan mielipiteitä muokkaavien ”trollitonttujen” olevan olemassa. Muistaakseni kirjoitin jo kesällä tänne blogille, että kunhan työssäkäyvien kesälomat on lusittu, niin odottakaapa vain, kun syksy koittaa, niin alkaa valtamediassa mieletön paskamyrsky työttömien syyllistämisestä ja leimaamisesta.

      Ja kuinka kävikään? Niinpä...

      Poista
    2. Tähän työttömien syyllistämiseen olisi mielenkiintoista saada jonkinlainen perinpohjainen syy ja tarve. Jokinhan siihen on oltava vastauksena?

      Onko niin, että valtio on vain yksinkertaisesti niin kädetön ja kusessa tämän massatyöttömyyden kanssa, että syy vieritetään syyttömien ja mukamas ”laiskojen” työttömien niskaan? Miten helvetissä meillä on varaa sijoittaa 17 miljoonaa verovaroja niihin älyttömiin työttömien ”kuulusteluihin”, jotka eivät tule millään tavalla lisäämään niitä kovasti kaivattuja työpaikkoja.

      Meitä työtä vailla olevia kuitenkin on jo reilusti yli 600 000 jos kaikki kursseilla ja harjoitteluissa ja muissa toimenpiteissä luetaan mukaan. Häpeälliset leipäjonot ovat myöskin täysin totta ja muualta tulleita elintasopakolaisia elätetään sinisilmäisesti ”hätää kärsiviniä”. Varmasti heidänkin joukossaan on aidosti apua tarvitsevia, mutta pitääkö Suomen olla koko maailman sosiaalitoimisto?

      Täysin kaukana pihalla olevat päättäjät puhuvat aivopieremällä työllistävistä metsistä, joita pitäisi katsoa junan ikkunasta. Masennuslääkkeitä syödään enemmän kuin ikinä.

      Onko tämä niin kutsuttu ”hyvinvointivaltio”?

      Ei minun mielestäni.

      Poista
    3. Tähän kaikkeen on vastauksena RAHA ja sen ahneus. Ahneus myöskin Raamatussa liitetään 7 Kuoleman syntiin.

      En ole itse kovinkaan uskovainen, mutta ei siellä Isossa kirjassa ihan typeriäkään puhuta. Niin kauan, kun päättäjilla on omat etuisuudet mielettömineen sopeutumiseläkkeineen ja bonuksineen ja heidän työttömistä käyttävineen ilmaisuineen ”työttömyysETUUS”, emme voi puhua tasa-arvoisesta yhteiskunnasta.

      Olemme elämässä aikaa, jossa ihmiset jaetaan kasteihin, rikkaat ja köyhät. Eliitti elää lumiukkoina pihalla näkemättä meidän tavallisen kansan hätää.

      En ole tässä kiihottamassa ihmisiä mihinkään kansan nousuun, mutta en epäile sitäkään milloin tällä menolla tapahtuu vuoden 1918 pahat tapahtumat uudestaan.

      Poista
    4. Jotenkin aavistelen, että byrokratian lisäämisellä pyritäänkin juuri siihen, ettei monikaan ala taistelemaan papereiden kanssa vaan ottaa takkiin suosiolla. Sillähän niitä menoja saadaan vähennettyä mukavasti...

      Mielipiteen muokkausta on harjoitettu jo pitkään. Olenkin toisinaan ollut jopa niin rohkea, että olen väittänyt kolmannen maailmansodan olevan käynnissä parhaillaan. Tämä sota ei ole sitä perinteistä mallia, jossa maiden rajoilla singotaan lyijyä toisen niskaan. Tämä sota käydään informaation avulla, jolla rapautetaan kansan usko päättäjiin ja kun näin on tehty niin on helppo poimia ääriliikkeisiin mukaan kaikki, keitä nykyinen meno korpeaa..

      Muistelisinkin, että aikaisemmin jonkin blogini kommenteista löytyi maininta, että syksyllä rapa lentää työttömien niskaan. Ettet vaan olisi kytköksissä jonnekin, josta tällaisia tietoja saa kuullakseen "vahingossa". Toisaalta, eipä tuo paljoa ennustajanlahjoja vaadi kun miettii, että mitähän kansanryhmää sorrettaisiin, jotain joita olisi helppo piiskata ja saada muut uskomaan, heidän olevan pelkkiä siivelläeläjiä...

      Niinhän se on ja tyhjät tynnyrit kolisevat äänekkäimmin...Työttömien parjauksella saadaan kansan huomio pois siitä tosiasiasta, ettei hallitus ole kyennyt poistamaan massatyöttömyyttä, joka tänne rantautui jo 90-luvun lamassa. Siitä lähtien on ollut työttömiä joko runsaasti tai sitten aivan älyttömästi.

      Raha sanelee jo politiikkaa ja työttömiä täytyy pitää tietty määrä, jotta pieni porukka pääsee käärimän kermat päältä:

      http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123439-tyottomyys-on-tahallisesti-aiheutettu-ilmio

      Antti Heikkilän blogeja on aina ilo ollut lukea ja suosittelen niitä muillekin:

      http://www.anttiheikkila.com/blogi/vale-missa-elamme/

      Poista
    5. Anttihan on todella fisku kaveri ja hänen opeillaan olen hörppinyt täysmaitoa ruokajuomana jo pitkään.

      Myös oma blogisi on todella hyvä ja mielestäni tarvitsesit enemmänkin julkisuutta, että tämä keskustelukanava tavoittaisi meitä heikko-osaisimpia laajemmin.

      Olet todella rohkea, kun olet uskaltanut omalla naamallasi ja nimelläsi avata elämääsi julkisesti ja kertoa maamme ja yhteiskuntamme epäkohdista ehkäpä jopa pioneerimaisesti. Tällaisia ulostuloja kaivattaisiin lisää.

      Harmi, kun et vain kirjoita blogillesi tiheämmin ja ne maalausjutut ovat myöskin ilahduttavia. Niitä toivoisin lisää ihan kokonaisen bloggauksenkin muodossa. Toki ymmärrän, että opintosi vievät tällä hetkellä aikaa ja täytyy myös olla sitä muutakin elämää kuin bloggailu ja sitä vaimoakin täytyisi muistaa ja huomioida. Rakastava ihmissuhde on kultaakin arvokkaampi ja sitä kannattaa vaalia kuolemaan asti.

      Kuitenkin jatkoon, 5/5! :)

      Poista
    6. Siis FIKSU tarkoitin! :)

      Poista
    7. Kiitos kehuista! Kyseinen asia on ollut työn alla ja nytkähtänyt eteenpäin, näkyykö sivulla tuttu maalaus?

      http://www.tvy.fi/blogiyhteiso/

      Heh, jos kirjoitusten määrää lisäisin niin varmaan laatu romahtaisi ja se taas ei olisi kenenkään etu. Toisaalta, puhdotus olisi kenties maton reunalta lattialle, joten...

      Opiskelu vie aikaa kirjoittamiselta. Kun yhtäaikaa purnaan epäkohdista, pyrin kuitenkin tekemään asialle jotain, sillä en näe kovin houkuttelevana sellaista skenaariota, että vielä kymmenen vuoden päästä istun tässä tuolissani purnaamassa samoista asioista. Tulevaisuudessa näen jo itseni kitkeränä vanhana ukkona purnaamassa liian tiukoista suolakurkkupurkkien kansista tms. muistaen kertoa miten ennen oli kaikki paremmin....

      Sitten aloitan vielä vapaa-ehtoistyön viikon päästä, joka on kenties mieluisa itselleni ja ehkä hyödyn siitä joskus tulevaisuudessa. Siitä saatan kertoilla enemmän, kunhan homma varmistuu ja lähtee käyntiin.

      Kiitos palautteestasi. Toiveesi on huomioitu ja mahdollisuuksieni rajoissa pyrin näihin epäkohtiin vaikuttamaan.

      Poista