maanantai 27. helmikuuta 2017

Työhaluttomuus

Haiskahtaa voimakkaasti äänten kalastelulta, pessimisti kun olen, mutta on kirjoituksessa erittäin paljon asiaa:


Harry Harkimo

Tiesittekö, että Suomessa on avoimia työpaikkoja, joista suomalaiset työttömät eivät edes saa tietää? Näin kuitenkin on, eikä siinä ole mitään järkeä.

Otan esimerkiksi Keski-Suomen ja Äänekosken biotuotetehtaan. Sen rakennustyömaalla oli lokakuussa 1540 ulkomaista työntekijää, melkein puolet koko työvoimasta. Paikkakunnalla vaikuttavan Adeccon kautta biotuotetehtaan työmaalle on saatu vain alle sata äänekoskelaista töihin.
Halu keskisuomalaisten työllistämiseen on ollut ainakin juhlapuheissa suuri. Miksi se ei sitten onnistu? Se johtuu Suomen työmarkkinoiden jäykistä rakenteista.

Työvoimahallinnon, ammattiliittojen ja työehtosopimusten yhteinen sääntöverkko estää sekä nuorten että ammattilaisten siirtymisen isoihin investointikohteisiin työntekijäksi.

Usein investointikohteet ovat parin vuoden projekteja, joihin osa työvoimasta tulee perinteisesti kauempaa. Mutta jos urakoitsija, alihankkija tai laillisesti toimiva vuokratyöfirma haluaa tarjota suomalaisia muualta kuin paikkakunnalta töihin, kustannukset nousevat liian korkeiksi. Asiakkaalla ei ole varaa maksaa päivärahoja ja matkakorvauksia.

Toisin on ulkomaisen työntekijän kohdalla – tsekkiläinen tai bulgarialainen tulee työehtosopimuksen minimipalkalla ja ammattitaidolla tekemään nämä työt. Hän suostuu myös asumaan kymmenen neliön parakkikodissa.
Suomalainen ammattimies ei ota vastaan tarjottuja töitä, koska ei saa aina edes tietoa näistä avoimista paikoista. Tähän vaikuttavat henkilötietosuojalaki ja työvoimatoimistot itse.

Olen sitä mieltä, että kaikkien työttömien tulee saada tieto näistä työpaikoista, joita esimerkiksi vuokratyöfirmat tarjoavat. Tästä ei tulisi saada sanktiota, jos työtä ei ota vastaan. Valtio voisi tarjota työn perässä liikkuville reissusetelin ja velvoittaa kunnat auttamaan työttömän uuden asumisen järjestämisessä, jos tämä muuttaa työllistyäkseen.
Keski-Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä yli 800 enemmän kuin vuosi sitten, ja yli vuoden työttömänä olleita oli runsaat 8 500. Heistä yli puolet ovat olleet työttömänä yli kaksi vuotta. Silti ammattiliitot puolustavat historiassa ansaittuja keskituntiansiotasoja ja suosittelevat, että työvoimaviranomaiset tarjoavat jäsenilleen lähinnä vakinaisia tehtäviä.
Miten vakinaisia töitä tarjotaan, jos näitä ei enää ole? Tosin kohta meillä ei ole ammattimiehiäkään.

Miten nuorempi sukupolvi pääsee näihin töihin opettelemaan, jos siihen ei anneta tilaisuutta kouluttautua? Tulevaisuudessa teollisuuden työpaikkoihin on varmaankin hakeuduttava muihin maihin, jos homma ei meillä muutu.

Nyt olisi mahdollista tehdä ratkaisuja, että edes puolet työväestä otettaisiin Suomesta. Tilaajan, kunnan, oppilaitosten, verottajan ja liittojen pitäisi nähdä tässä yhteinen etu. Vielä ehtisi kouluttamaan tekijöitä.

Olen vakuuttunut, että 450 000 työttömän joukosta löytyy pari tuhatta innokasta, jotka voitaisiin auttaa työn syrjään kiinni. Muuten ihmisten koko asenne työntekoon voi muuttua. Taloudellinen niukkuus ja sosiaalinen syrjäytyminen romahduttaa toimintakyvyn.

Vaikka halua Suomeen kohdistuviin investointeihin tai tuotannollisen toiminnan palauttamiseen löytyykin, ei systeemi tällä hetkellä siihen kannusta. Systeemi on itse este.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.) ja liikemies.

Harvinaista tekstiä kokoomuksen kansanedustajalta. On aivan kuin hän olisi kotimaisen työvoiman puolella. Kirjoituksesta ei minulle selvinnyt, tukeeko hän kotimaisen työvoiman käyttöä sellaisenaan vai olisiko tarve saada kotimaiset työntekijät tekemään työtä samalla hinnalla kuin mainitsemansa tsekkiläiset tai bulgarialaiset?

Selvää pässinlihaa on tarttuminen yleisimpään hankaluuteen työllistämisessä eli byrokratiaan. Kun ammattiyhdistys ja työnantaja miekkailevat keskenään, sivulliseksi uhriksi usein päätyy itse työntekijä, joka jää ilman mahdollisuutta elättää itsensä työllä. 

Paljon myös puhutaan kannustinloukuista, joiden merkitys usein ymmärretään väärin. Valitettavan usein törmää harhaluuloon, ettei töitä oteta sen takia vastaan koska sosiaalituet ovat niin hyvät. Voin kertoa salaisuuden, eivät ne ole. Työssäkäyvillä on vain jokin kumma harhakäsitys siitä, että työttömät saisivat sen 520€/kk humpparahaa heidän vastaavan palkan päälle. Ei, se on tuo summa ja siitä on maksettava ne kaikki samat maksut kuin työssäkäyväkin maksaa 1500€/kk-6000€/kk palkasta. 

Toki työssäkäyvä voi lyhentää asuntolainaa 700-1500€/kk tulojen mukaan, mutta on työttömänkin maksettava keskimäärin se 700€/kk vuokraa. Asuntolainan lyhentäjä ei myöskään muista huomioida sitä seikkaa, että koko ajan maksaa itselleen omaisuutta velattomaksi, vanhuuden turvaksi. Kun asunto on joskus eläkeiän kynnyksellä maksettu, voi nauttia matalista asuinkuluista. Työtön makselee edelleen vuosien varrella noussutta vuokraa ja muuttaa kerran vuosikymmenessä pienempään asuntoon kun ”liian hyvät sosiaalituet” eivät nouse vuokrien tahdissa, joten on päätettävä asumisen, lääkkeiden ja ruuan väliltä ja todettava, että kaikkia tarvitaan tasapuolisesti, joten kaikista on tingittävä.

Joten hummausrahaa harvoin jää. Syy miksei työtön lähde päivän, viikon tai kuukauden keikalla, (puhumattakaan osa-aikaisesta sopparista) on se, että ennestään tyhjää huutava pankkitili on tulojen ja menojen suhteen optimoitu niin, että ovat suunnilleen tasapainossa. Kun päättää lähteä työkeikalle, tilanne muuttuu. Kaverini teki neljässä vuodessa 11 määräaikaista keikkaa samalle työnantajalle ja tismalleen samoja tehtäviä. Jokaisen määräaikaisuuden jälkeen oli viikon->useamman kuukauden pätkä, ettei töitä ollut. Tämä mahdollisti työnantajalle sen, ettei kaveriani tarvinnut vakinaistaa ja työnantaja sai siinä jotain säästöä.

Kaverilleni tämä tiesi jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja tulevaisuuden suunnittelusta. Pahin tapaus oli kun jälleen yksi työpätkä loppui ja tällä kertaa ei ollutkaan tiedossa viikon päästä alkavaa uutta työtä. Haettuaan työttömyyskassasta korvauksia, niiden käsittely kesti liki neljä kuukautta. Kaverini työttömyys kesti liki saman verran. Eli hän pääsi taas määräaikaiselle pätkälle kun päätös ansiosidannaisen työmarkkinatuen maksamisesta tuli.

Kenen talous on niin hyvässä kunnossa, että tililtä löytyy neljän kuukauden elämiseen varattu summa rahaa vuokrineen yms. laskuineen? Ei taida ihan jokaiselta työssäkäyvältäkään sellaisia summia löytyä? 

Tässä on se yksi syy, miksei työtön lähde päiväksi töihin ja leiki hippaa työkkärin kanssa, että milloin saa seuraavaksi rahaa. Asunnottomuus, sähköttömyys, vedettömyys, vakuutuksettomuus, lääkkeettömyys, ruuattomuus, lääkkeettömyys, internetittömyys, voi olla tänä päivänä aika haastava kokemus ja tämä kaikki voi seurata siitä, että lähtee tekemään työtä, joka ei tarjoa edellytyksiä itsensä elättämiseen. 

Erittäin mielenkiintoinen näkemys globaalista kaupasta oli se, että jos ei meillä meno muutu, niin silloin on nuorten ammattilaisten lähdettävä ulkoimaille tekemään töitä ja oppimaan. Sinne missä tuotantolaitoksia ja töitä vielä on, koska kotimaamme ei tarjoa mahdollisuutta siihen. 

Tämäkö sitten on kaikkien meidän etu, että nuori käy täällä koulut ja huomaa ettei kotimaa tarvitse häntä, joten hän vaihtaa maata. Piakkoin maassamme ei olekaan muita kuin työttömiä ja eläkeläisiä.




5 kommenttia:

  1. Kun suomalainen Pertti Perusduunari hakee töitä, häneltä vaaditaan paksu nippu (maksullisia) kortteja ja lisenssejä, on tulityö-, työturva- ja ympäristöturvallisuuskortteja ja vaikka mitä. Edes lähimarkettiin ei pääse hyllyttämään elintarvikkeita, ellei ole voimassaolevaa hygieniapassia. Nämä passit ja kortit ja sertifikaatit täytyy tietysti uusia määräajoin, joten kyseessä on varsin tuottoisa bisnes kouluttaville tahoille.

    Mitäpä luulet, onko yksikään tsekki tai bulgaari joutunut tuota korttipinkkaa suorittamaan?

    Oma lukunsa ovat Virosta ja Puolasta tulevat työntekijät. Heidän vaimoilleen me veronmaksajat maksamme kodinhoidontuet (sinne Puolaan ja Viroon) ja lapsilleen lapsilisät (edelleenkin sinne Puolaan ja Viroon). Kyllä meikäläisillä tulonsiirroilla on huomattavasti parempi ostovoima siellä kuin täällä. Ei sen puolalaisen tai virolaiset duunarin tarvitse täällä pienellä palkallaan elättää kuin itsensä, suomalaiset veronmaksajat elättävät kotimaahan jääneen vaimon ja lapset.

    Ulkomaisen vuokratyövoiman käytössä täytyy olla jotain merkittäviä verohyötyjä, muuten sen suurta suosiota on vaikea ymmärtää. Nimenomaan siksi, että vuokratyövoimaa tuodaan ulkomailta juuri niille aloille joille tekijöitä löytyisi kotimaastakin ja joissa palkat eivät ole päätä huimaavia. Jos ulkomainen työvoima ei maksa veroja minnekään tai vero on naurettavan pieni, on sitä vastaan kantasuomalaisen vaikea kilpailla. Tavan tallaaja kun ei voi kotimaassaan veroilta välttyä ja näin ollen se työn antajan pulittama summa ei tule puhtaana käteen. Jos taas ulkomainen ei maksa veroja minnekään niin halvemmaksihan se tulee työn teettäjälle, vaikka tulisi hieman ”rahtikustannuksiakin” työvoiman siirtelystä.

    VastaaPoista
  2. Veikkaan, ettei Harry ole sydämeltään kokoomuslainen.

    Ja, heh, hauska maalaus taas: ”Draculan majakka”!

    Pulloposteihin liittyen jälleen, sain sieltä TE-toimistolta tänään pahana krapula-aamuna yllättäen ennen määräaikaa sen legendaarisen ”haastattelupuhelun”. Onneksi olin ehtinyt siinä jo jonkin verran loiventaa oloani oluella ja puhuin ”jämynä” luurissa. Sain kirjattua tietoihini, että haen työtä normaalisti ja kerroin olevani kiinnostunut palkkatukityöpaikoista.

    Takana on nytten melkein viikko sitä ”pullohommaa” ja olo on todella surullinen. Tai en tiedä, ehkäpä silti luovakin? Hauskaa toki on ollut ja olen saanut hyviä uusia ystäviä ja jopa seurustelukumppanikandidaatteja. Heh, hauska ja pitkä suomen kielen sana tuo...

    Olen myöskin tässä maalaillut, piirrelyt (kansikuvat) ja kirjoittanutkin sitä tulevaa novelliblogiani varten. Pitää vain nytten sen Alice Coopperin tavoin pitää korkit kiinni, mieli raikkaana ja luovana ilman alkoholia.

    Rakkauden kevättä ja kesää kohden tässä mennään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kyllä hyvä, että noiden puheluiden merkatut yhteydenottopäivät pitäisivät paikkansa. Jos TE-toimisto alkaa soittelemaan miten sattuu, niin eihän työtön pysty varautumaan yhtään näihin puheluihin ja silloin on aina karenssinkin vaara olemassa jos työtön ei ole puhelimensa lähettyvillä tai se on äänettömällä, mutta ehkäpä siihen karenssiin juuri tähdätäänkin? Työttömän kyllä pitää tarkasti noudattaa TE-toimiston antamia päivämääriä tai muuten karenssia paukkuu välittömästi.

      Kuitenkin työttömälläkin on sitä muutakin elämää, kuin päivystää puhelimensa ääressä suunnilleen asennossa seisten. Jos varmuudella tietäisi sen tarkan päivämäärän, että milloin se puhelu tulee, niin siihen pystyisi paremmin valmistautumaan. Nyt vaikuttaa siltä, että puhelu voi tulla milloin tahansa. Voihan sitä tosiaan olla vaikkapa jossakin mökilläkin keskellä viikkoa kaljoittelemassa, kun siihen työttömänä on mahdollisuus. Ei niitä töitäkään nyt kukaan hae 24/7 ja nykyisin ei edes ole avoinnakaan niin paljoa järkeviä palkkatyöpaikkoja, että niihin pystyisi lähes sarjatulella laukomaan hakemuksia menemään.

      Poista
    2. Eipä siihen tarvita kuin imurointi niin puhelimen pärinä jää kuulematta. Itsellänikin on toistuvasti vain siirretty tuota yhteydenottopäivää eteenpäin. Nyt eivät varmaan soittele kun opiskelen vuoden loppuun ja omilla sivuilla on opintojen edistymisen raportointipäivät jo merkattu.

      Poista
  3. Ennen kyllä tosiaan vaan siirtelivät työnhaun jatkoa. En sitten tiedä kuinka velvoittavia nämä nykyiset määräaikaishaastattelut ovat. Jos et vastaa puhelimeen niin kutsu saapuu kirjeenä (näin itse arvelisin). En ainakaan itse usko että pelkkä soitto ilman työttömän vastausta riittäisi.

    VastaaPoista