maanantai 8. toukokuuta 2017

Viikottainen hakemus

Melkein vannoin, etten tarttuisi tähän aiheeseen, sillä se vaikuttaa niin absurdilta, että kyseessä täytyy olla myöhäinen aprilli-pila? Kuitenkin varsin vakavissaan tätäkin aloitetta ollaan ajamassa eteenpäin.

Maaliskuun lopussa työttömiä oli 317 300 ja työvoimatoimenpiteissä (palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.) 126 600 eli yhteensä 443 900 henkilöä oli vailla töitä. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli maaliskuussa avoinna 123 300 työpaikkaa. (lähde: http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/TextBase/Tkat/Prs/Tkat_fi.htm)

En oikein ymmärrä, mistä nuo lukemat avoimien paikkojen määrästä on saatu aikaan. Vuosikausia työttömänä ollessa olen huomannut, että kerrallaan työpaikkoja on auki n. 15 000-18 000. Tämä summa ei paljoa ole muuttunut vuosien saatossa. Samoin jos hakuehdot laittaa niin, että haussa olisi ns. vakituiset työsuhteet, niin määrä putoaa 5000:een.

Asiaan. Jos työtön velvoitetaan kerran viikossa hakemaan töitä, sanotaanko vaikkapa sähköpostilla laittaa hakemuksen, niin laittaako hän sitten viestin ”kopio”-kenttään TE-palvelut? Jos TE-palvelut eivät suoriudu edes lakivelvoitteisesta 3 kk välein tapahtuvasta haastattelusta, niin millä ihmeellä he suoriutuvat 443 900:n hakemusviestin tarkistamisesta?

Entä millä tavoin todistat hakeneesi töitä, kun täytät hakemuksen firman omaan rekryjärjestelmään? Niitä kun tuppaa olla vähänkin suuremmilla firmoilla lähes poikkeuksetta. Otetaanko viimeisestä sivusta ruutukaappaus ja taas lähetetään se tuonne TE-toimistoon?

Täytynee ihmetellä, että näiden esityksien tekijöiden palkan maksamiseksi me maksamme niin korkeata veroprosenttia? Kuinkahan paljon verotus kevenisi, jos näiden työttömien kepittämislaitosten aivoresurssit laitettaisiin oikeasti tuottavaan työhön miettimään, että miten voimme sopeutua talouden murrokseen, erilaisten työttömien rankaisukeinojen kehittämisen sijaan.

Paljon on juhlapuheissa kuultu, miten tavallinen keskiluokan teollinen työ automatisoituu ja robotisoituu. Kukaan ei vain tunnu haluavan tarttua aiheeseen kunnolla ja miettiä, että millä tavoin ostovoima säilytetään kansalla kun heiltä työ viedään tehostamisen tms. nimissä pois.

Ei tästä nyt niin montaa vuotta ole, kun oli aivan normaalia, että vaimo jäi kotiin hoitamaan taloutta ja lapsia. Siis tehdastyöläis-miehen, eli keskiluokan edustajan palkalla pystyttiin takaamaan säällinen elintaso kahdelle aikuiselle ja muutamalle lapselle. Silloin kun syntyvyyskin oli toista luokkaa, kuin mitä se nykyään on laskettuaan 1850-pulavuosien tasolle.

Niin, että joku virkamiehistöstä on varmaan sen verran laskutaitoinen, että voisi miettiä, mitä tuolloin tehtiin eri tavalla kun yhden ihmisen palkalla maksettiin sellaiset asiat, joihin ei tänä päivänä meinaa riittää kahden ihmisen tulot? Eikä tosiaan tarvitse mennä kuin 80-luvulle kun 100m2 omakotitalo ja kaksi autoa oli aivan normijuttu ja talo maksettiin 15:sta vuodessa pois, vaikka korot huitelivat joskus jopa 18% tietämillä.

Miksi kaksi korkeasti koulutettua joutuu tänä päivänä, nollakorkojen aikana maksamaan tuosta samanlaisesta talosta 30+ vuotta? 

Voisiko kyseessä olla se, että kaikella tehostamisella, automaatiolla ja roboteilla, olemme onnistuneet siirtämään rahavirrat yhä harvempien taskuun, sen sijaan että ne olisivat virranneet keskiluokalle, joka olisi laittanut sen käytännössä kaiken kiertoon ja näin ylläpitänyt omalla pienellä talousalueellaan monimuotoista yritystoimintaa?

Niin, ennenkuin katoan aivan aiheesta, niin minun on todella vaikeata nähdä tämän viikottaisen hakemisen ja raportoimisen hyödyttävän ketään muuta, kuin henkilöstön vuokraukseen ja rekrytoimiseen erikoistuneiden firmojen, jotka saavat nämäkin asiat hoidettavakseen.

On varsin kummallista, että tämänkaltaisilla säädöksillä saadaan vain kasvatettua byrokratiaa ja välistävetäjien määrää, kuten tässä tapauksessa nuo rekryfirmat. Tämän seurauksena ei muuta saada aikaan kuin paljon turhaa työtä työllistymisen eteen, joka ei välttämättä todellisuudessa lisää työllisyyttä muualla kuin näille välistävetäjille.

Toki olemme kansana varsin nuori ja länsimaisen talouden oppeja pyrimme soveltamaan parhaamme mukaan. Ihmetyttää vain tavallisena kansanihmisenä, etteikö kukaan päättäjistämme ollenkaan ymmärrä, että lisäämällä näitä väliportaita, emme todellakaan lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Ja miksei kukaan katso menneisyyteen, että miksi olimme niin vauraita 80-luvulla ja mitkä päätökset johtivat siihen, ettemme enää olleet?

Usein esille tulee pankkitoiminnan sääntelyn purkaminen, mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan. Koskaan en ole hyvä ollut numeroissa, mutta silti ihmettelin jo silloin, miten pankit voivat holtittomasti jakaa rahaa minimaalisia vakuuksia vastaan. Sitten kun luottotappiota tulee, kun lainanottajat eivät voikaan maksaa lainojaan pois, niin silloin pankin ottama vakuutus korvaa luottotappiot ja kyseiset lainat myydään sitten könttänä jollekin ”roskapankille”, joka sitten lunastaa pilkkahintaan kuluttajan lainaa vastaa hankkimat tuotteet vain myydäkseen ne myöhemmin hyvällä voitolla.

Sitten kun riskinotto menee överiksi ja pankki myöntää lainaa jo tietäen, ettei tule koskaan saamaan rahojaan takaisin niin sitten kaadutaan valtion syliin, ja veronmaksajat paikkaavat menetetyt rahat ja pankkia ei päästetä kaatumaan?

Muualla yritysmaailmassa jos olet ottanut kohtuuttomia riskejä, jotka johtavat yrityksen kaatumiseen, ei valtio tai veronmaksajat tule pelastamaan sinun firmaa vaan nurin menee ja rytinällä. Miksi pankit saavat sitten mellastaa vapaasti ja pelata monopoli-peliä ihmisten oikeilla rahoilla ja kohtaloilla? On varmaan mukava pankin pelata tuota peliä, kun on kaksi pelastussuunnitelmaa valmiina jos onnistuu olla liian ahne...

p.s. Vaikeata on pysyä aiheessa toisinaan...Mietin vielä, että voidaankohan tuota hakemus per viikko tarkastella myös takautuvasti, sillä itselläni on nyt kymmenen vuoden työttömyysuran myötä kertynyt 4,8 hakemusta per viikko...




11 kommenttia:

  1. Veikkaan ettei kukaan hallituksessa tai tuota pohtineessa työryhmässä ole ollut työttömänä viimeiseen kymmeneen vuoteen, ei ainakaan pitkäaikaistyöttömänä. Ei heillä ole mitään käsitystä miten töitä saadaan vaan hakemalla kun oikeasti suhteet on ne mitkä merkitsevät. Ja nämä suhteet lienee heillä olleen kunnossa. Tuskin noita uudistuksia on ollut miettimässä yksikään enemmän tai vähemmän aikaa työttömänä ollut, saatikka sitten ikääntyneet, vajaakuntoiset tai -taitoiset työkkärin listoilla roikkujat.

    Perustulo olisi ratkaisu niin moneen ongelmaan. Toki työkkäriä/kelaa jne. ei voisi kokonaan ajaa alas, ainahan jotain kysyttävää tai avun tarvetta saattaa tulla. Tulisi kuitenkin huomattavasti halvemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustulo on eräs ratkaisu, siihen vain täytyisi löytää rahoitus. Itse olen ajatellut niin, että pääomaverotusta voitaisiin kiristää, sillä omistavan luokan raha tekee töitä, toisin sanoen omistamisellaan tienaavat, eivät työnteolla. Siksi tässä olisi oiva paikka tyrehdyttää aggressiivisella verosuunnittelulla junaillut rahavarat yhteiskunnan hyötykäyttöön. Työtä tekeviä on aivan turha rokottaa enempää, ostovoima on ollut jo pitkään laskussa ja lisäverot torppaisivat kaikenlaiset hankinnat.

      Poista
  2. On olemassa tämä esitys työhakemuksien tietystä määrästä. Kutsutaan sitä nimellä esitys nro. 1. On olemassa myös toinen esitys nro. 2, jossa työttömän tukea lasketaan tietty prosentimäärä, ellei aktiivisuusvaade täyty.
    Tämä nro. 2 esitys lähtee tämänhetkisten tietojen mukaan toukokuun loppuun mennessä lausuntokierrokselle ja tullee voimaan jo 2018 alusta, kun nro. 1 tullee voimaan vasta 2019. Sanoisin, että varsin ovelaa hallitukselta siirtää nämä esitykset eteenpäin tässä järjestyksessä.

    Ei epäilytä pätkääkään, etteikö molemmat menisi läpi ja astuisi voimaan. Kuten olemme nähneet, poliittinen tahto voittaa aina järkevät vastaperusteet, mahdottomuuden sekä myös toteuttamiskelvottomuuden. Läpi siis mennee molemmat. Ei haittaa yhtään, vaikka olisi miten tahansa idioottia taikka jopa kallista, niin tärkeintä, eli poliittista tahtoa kuitenkin löytyy.

    Kun 2. esitys puristetaan koneistosta pihalle, saa hallitus lisää rahaa itselleen. Väheneehän työttömille maksettavat korvaukset, ja mikä mukavinta, nuo tästä puristettavat rahat voi aina siirtää eteenpäin vaikka yritystukiin. Korvamerkintää ei varmasti ole.
    Kuten ei ole tulevaisuudessa maakuntamallisakaan. Maakunnat saavat työttömistä valtiolta rahaa, mutta tuota rahaa ei olla korvamerkitty. Cha-Ching maakunnat!

    Kun esitys 1. puristetaan koneistosta pihalle, saa hallitus mukavammat tilastot itselleen. Oikeat työpaikkailmoitukset katoavat työttömien ulottumattomiin ja jäljelle jää vain 0-tuntisopimukset, joihin on täten velvollisuus lähettää hakemus.
    Kaikki voittavat taas! Tai siis kaikki ne, joiden halutaan voittaa, voittavat taas! Aplodit asiaa järjestelleille! Hyvin hoidettu ja oikein kiitettävästi näytelty myös hallituksen osalta! Hatunnostonarvoinen kokonaisuus kertakaikkiaan.

    Mitä jää vaihtoehodoiksi? Joko katsomme vierestä kun yhä pöyristyttävämmät esitykset astuvat voimaan. Vai voimmeko me protestoida – mielenosoitus käyntiin? Ihmiset kaduille! Kaikki yhden ja kaikki kaikkien puolesta! Vanha kunnon yleislakko!
    Eihän tässä voi tehdä muuta? Ei edes hallituksen vaihtuminen toisi asiaan mitään uutta. Samat päätökset siellä ollaan aina tehty tiettyjä etuja nauttivien ihmisten etujen mukaisesti, riippumatta siitä mikä puolue on vallassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä olen itsekin pelännyt, että näiden pakkohakujen ja -raportointien myötä tulevat työpaikkailmoitukset siirtymään historiaan. Entistä enemmän avoimet työpaikat täytetään tuttavaverkostojen avulla, sillä ei millään firmalla riitä resursseja käsitellä lisääntynyttä hakemustulvaa.

      Poista
    2. Jotain kummallista on todellakin meneillään, hirveällä kiireellä pistetään vaikka kuinka montaa lakiesitystä menemään ja voimaan. Johtuneeko kiire sitten seuraavista eduskuntavaaleista. Voihan olla ettei siellä enää samat naamat olekkaan päättämässä.

      Poista
    3. En tosiaan tiedä, onko jokin big bang-tulossa vai miksi näitä älyttömyyksiä nousee pinnalle näin tiheään. Aika sen näyttää, ehkä tämä kaikki on sumutusta kun paasataan työttömyydestä ja samalla hiljaisuudessa runnotaan jotain lakeja läpi, jotka oleellisesti vaikuttavat talouselämäämme.

      Poista
  3. http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005203038.html?ref=rss

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, eivät ministeriössäkään tietää omaa strategiaansa työttömyyden hoitamiseksi...

      Poista
  4. Tämä on sitä Sipilän iterointia.

    "Iterointi on yleinen nimitys menetelmille, joissa samoja työvaiheita toistetaan niin kauan, kunnes halutaan toistot lopettaa. Iteroinnissa toistettavaa työvaihetta kutsutaan iteraatioksi tai iterointiaskeleeksi. Iterointi ei välttämättä aina konvergoidu kohti haluttua lopputulosta." Lähde: Wikipedia.

    Sitaatin viimeinen virke on tärkeä.

    Ilmeisesti haastattelujen ei oletetakaan tuottavan tulosta, koskapa iterointiaskel on jo päätetty vaihtaa.

    VastaaPoista
  5. http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/05/11/tyottomyyskokeilu/#comments

    Eikös tuo juurikin ollut sinun ideasi? :)

    On muuten tuo Sakun blogin linkki vanhentunut tässä blogillasi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa ollakin... Kylläpä tuo Saku muuttaa tuon bloginsa kanssa...Kiitos kun kerroit, nyt pitäisi toimia.

      Poista