tiistai 26. syyskuuta 2017

Palkoista, kenties

Tämänkö vuoksi Suomessa on liian suuret palkat? Kun EU:n mielestä työttömyystuen pitäisi olla 50% mediaanista ja meillä se on 30%, niin hallituksen mielestä tukia ei ole järkevää nostaa suotavalle tasolle vaan palkat pitää laskea, jotta mediaanin laskun myötä tukien taso saavuttaa EU määräykset...

http://www.ksml.fi/kotimaa/Sosiaalisten-oikeuksien-komitea-Suomen-työmarkkinatuki-on-liian-pieni/982749?pwbi=40c2e8ca5b9b84e10f3a6f7a87cd8580#comments

Sosiaalisten oikeuksien komitea: Suomen työmarkkinatuki on liian pieni

Suomen työmarkkinatuki on alle kolmanneksen mediaanitulosta. Riittävä taso olisi 50 % mediaanitulosta, komitea sanoo.

Suomen työmarkkinatuki on liian pieni, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea katsoo päätöksessään.

Komitean mukaan riittävä perusturvan taso olisi 50 prosenttia mediaanitulosta ja Suomen työmarkkinatuki on alle kolmanneksen mediaanitulosta. Tuki ei ole riittävän suuri, vaikka se yhdistettäisiin muihin tukiin, kuten asumistukeen.

Hallitussihteeri Maija Iles sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että ministeriö ei ole vielä saanut päätöstä, joten asiaa ei voi kommentoida.

Sosiaalisten oikeuksien komitea arvioi, kuinka Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksyneet maat ovat noudattaneet peruskirjan määräyksiä.

Suomen sosiaaliturvasta on aiemminkin kanneltu komiteaan. Komitea katsoi vuonna 2015, että eräiden sosiaalietuuksien vähimmäistaso on Suomessa riittämätön.



Valitettavan usein kuulee huutelua aiheesta, että sosiaalitukia maksetaan liikaa pummeille nimeltä työttömät. Kuitenkin on todettu, että Suomessa maksettavien tukien määrä ei täytä EU:n minimivaatimuksia. 

Suhteessa elinkustannuksiin 80-luvulla sosiaalituet olivat runsaammat ja siitä huolimatta maassa vallitsi liki täystyöllisyydeksi luettava alle 5% työttömyys. Miksi ihmiset tuolloin menivät töihin, jos kerran sosiaalituet olivat niin anteliaat? 

Varmaankin samasta syystä kuin tänä päivänä, ihminen mieluummin menee töihin jos se vaikuttaa omaan toimeentuloon merkittävästi. Palkat ovat vain jääneet jälkeen elinkustannusten kasvaessa ja asuntojen hintojen nousun kanssa. Myöskin epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet merkittävästi, eli osa-aikatyöt ja ns. nollasopimukset, joissa ei luvata yhtään työtuntia.

Kyllä jokainen laskee työpanokseen sijoitetun hyödyn aika tarkkaan. Monillakaan ei ole nykyisessä pätkätyö-yhteiskunnassa kertynyt monen kuukauden puskuria varallisuuden suhteen ja siksi eivät kykene ottamaan lyhyitä työpätkiä. Alituinen taiteilu palkan ja hitaasti maksettavien sosiaalitukien kanssa saa monen miettimään pätkätöiden järkevyyttä.

Kaverilla oli neljän vuoden aikana 11 työsuhdetta ja kerran näiden pätkien välillä oli liki puoli vuotta työttömyyttä ja kassalla kesti liki neljä kuukautta käsitellä hakemus ja ryhtyä maksamaan työttömyysturvaa. 

Veikkaisin monella olevan vitsit vähissä jos tulisi eteen tilanne, ettei neljään kuukauteen saisi mistään mitään rahaa...

Miksi siis tehdä jotain lyhytkestoisia keikkahommia ja päätyä tilanteeseen, että joudut eri virastojen välillä juosta hakemassa rahaa ja hetken päästä palauttaa niitä kun niitä oikea taho ryhtyy maksamaan. Tai tehdä lyhyitä keikkoja huomataksesti, ettei käteen jäävä osuus muutu juurikaan.

Minusta meillä ei todellakaan ole anteliaat sosiaalituet vaan todella alhainen palkkataso. Tästä seuraa, ettei edes koulutuksella onnistu nykyään nostaa omaa varallisuuttaan. 

Alhaisten palkkojen vuoksi myös ostovoima on alhainen. Usein voi kaupunkilehdistä lukea, miten ravintoloissa ei enää käy väkeä. Saati että muutoin ostettaisiin tai käytettäisiin lähellä sijaitsevien pienyritysten palveluita.

En oikein tiedä, kuinka pitkälle maassamme oikein mennään tämän ostovoiman kurjistamisen kanssa. Sillä sitä vähentämällä kaadetaan myös pienyrittäjiä. Näiden katoamisen myötä sosiaalitukien varassa elävien joukko vain kasvaa ja entisestään kutistuva työtätekevien ja veroja maksava osa kansasta saa yhä vain vähemmin rahaa kulutettavaksi ja lopulta tippuu myös sosiaalitukien varaan.

En ole koskaan ollut erityisen hyvä laskemaan, mutta yleensä olen kiinnittänyt huomiota jos jossain asiat toimivat paremmin. Olenkin ihmetellyt, miksi Saksa pärjää niin paljon vähemmällä hallinnolla, mitä Suomi.

Samoin olen ihmetellyt, että mikseivät päättäjämme tee tutustumismatkaa Islantiin. Tuonne iski ensimmäisenä 2008 talouskurimus. Valtavien (ja loputtomien) tukipakettien sijaan monopolia oikeiden ihmisten rahoilla pelaavien pankkien annettiin itse selvittää sotkunsa ja meni pari vuotta ja maa oli jälleen kasvu-uralla.

Meillä on mennyt yhdeksän vuotta siihen, että varovaista kasvua olisi havaittavissa...


14 kommenttia:

  1. Velkainen työtön saa TE-toimistolta ”työtarjouksen” pätkätyöhön ja karenssin uhalla lähettää työnantajalle pakkohakemuksen. Epäonnekseen työtön joutuu työhaastatteluun, jossa yrittää selittää heikkoa taloudellista tilannettaan, jota vain pahentaisi työnantajan työpätkä siitä seuraavan Kelan vetkuttelun vuoksi. Laskut ja lainojen lyhennykset on maksettava ajallaan jne. Tätä vanhoillinen ja koko ikänsä työelämässä ollut työnantaja ei voi käsittää ollenkaan, vaan ilmoittaa TE-toimistoon työttömän kieltäytyneen tarjotusta työstä. Työtön saa karenssin, joka myöskin aiheuttaa lisää taloudellista sotkua ja Kelan kanssa taistelua hänen elämäänsä.

    Tämä on aivan mahdollinen kauhuskenaario nykyisessä Suomessa ja veikkanpa, että näin on monelle jo käynytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvin todennäköinen skenaario. Harvemmin olen itse työhaastatteluissa törmännyt esimiesasemassa olevaan henkilöön, joka olisi ymmärtänyt maailman tilan ja työttömyyden laajuuden. Enemminkin olen törmännyt siihen käsitykseen, että minussa olisi jotqin vikaa kun kukaan ei ole halunnut palkata minua. Samoin sama ylimielinen asenne omaa erinomaisuuttaan kohtaan on ollut ylitsepursuava.

      Poista
    2. Juurikin nuo työssäkäyvien ja työnantajien ylimielisyys ja oman erinomaisuuden korostaminen ärsyttävät näin työttömänä suunnattomasti. Haastattelutilanteissa on ollut joskus vaikea hillitä itseään. Ei ymmärretä, että siellä työttömien armeijassa on tuhansia heidän kaltaisiaan ja aivan yhtä hyviä työntekijöitä, mutta maassamme vain yksinkertaisesti ei tällä hetkellä riitä niitä työpaikkoja kaikille. Vaikka joka ikinen avoin työpaikka täytettäisiin nyt välittömästi, niin siltikin työttömiä jäisi vielä satojatuhansia jäljelle.

      Poista
  2. "Tuki ei ole riittävän suuri, vaikka se yhdistettäisiin muihin tukiin, kuten asumistukeen."

    Eli melkein riittäväksi tuki muodostuu jos saat sekä työttömyysturvaa että asumistukea (ja ehkä toimeentulotukea). Nythän yksin vuokralla (430e/kk) asuvan työttömän tuet muodostuvat esimerkiksi näin: työmarkkinatuki n.550e/kk, asumistuki n.300e ja toimeentulotuki noin 100e eli yhteensä n. 950e. Reiluun tonniin voi päästä esim. Helsingissä asuva. Onkohan muissa pohjoismaissa työttömyysturva noin sidoksissa asumiseen? Melkein puolet tuesta saat vain jos asut vuokralla ja yksin.

    Aikoinaan laskeskelin mitä jää käteen jos muuttaisin mahdollisimman halpaan ollessani työmarkkinatuella. En oikeasti löytänyt niin halpaa asuntoa että en olisi ollut oikeutettu toimeentulotukeen. Vuokran halvetessa asumistuki tippui ja aina omavastuu+muutama lasku ja olen oikeutettu toimeentulotukeen. Kaveria neuvoin että älä ihmeessä muuta takaisin vanhemmillesi väliaikaisesti, jos karenssi tulee niin toimeetulotukea maksetaan vain 350e/kk vaikka kyseessä oli jo yli kolmikymppinen henkilö eikä millään muotoa voisi enää olettaa että vanhemmat oikeasti tukisivat ja hänkin aikoi kyllä maksaa elämisensä itse.

    Viimeksi kun tuolta tuli noottia niin Suomi perusteli asiaa sillä että esim. lääkkeitä korvataan ja näin summa nousee. Ei kaikki työttömät käytä lääkkeitä eikä ole edes oikeutettu toimeentulotukeen.

    Tässä muuten vähän miten Islannissa toimittiin.
    http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3348775-nailla-keinoilla-islanti-pelastettiin-talouskriisin-jalkeen

    "Varakkaimmille asetettiin 1,2–1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Rajaksi tuli 500 000 euron varallisuus yksilöillä ja 700 000 pariskunnilla.

    – Jotkut uhkasivat tietysti lähteä maasta, mutta he eivät voineet, koska rajoitimme pääomien liikkumista. Kysyimme, että kuka sitten maksaisi, jos eivät ne, joilla on varaa. Heidän on autettava rakentamaan Islanti uudelleen."

    Eli pystyivät varsin hyvin esim. keräämään varoja vauraimmilta. Suomea taitaa tosin sitoa Eu tai sitten ei. Vaikka eroaisimme eu:sta niin eiköhän perusteluina olisi "eihän sitä nyt pystytä tuolla lailla tekemään". Kaikkea pystytään jos päätetään, muutakin kuin köyhiltä leikkaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tahtoa löytyy, keinotkin löytyvät. Pelkään käynnissä olevan varallisuuden uusjaon ja se ei salli yhdenvertaisen potinjaon kansalle. Muutamia salaliittohörhöjen blogeja joskus lukeneena pudistelin aiemmin päätäni, mutta osuvat ne kaikkein hulluimmat ennustukset toisinaan oikeaan. Mutta mitäpä tuosta stressaamaan, kyseessä on globaali ilmiö ja jos et satu omaamaan suhteita oikeisiin ihmisiin niin alemmasta yhteiskuntaluokasta tuskin tulet kipuamaan ylöspäin.

      Poista
    2. Tässähän varmasti työssäkäyvillä jälleen nousee ilmaan se kateuden siivittämä närkästys ja huutelu, että mistä rahat moiseen tukien korottamiseen? Uskon kuitenkin, ettei tässä asiassa kyse ole ollenkaan rahasta, vaan tämä on puhtaasti tahdon asia. Käsittääkseni nämä tukirahamenot ovat aivan mitätön osa valtion kokonaisbudjetista ja rahaa syydetään paljonkin avokätisemmin vaikka mihin muuhunkin, jopa vähemmänkin tärkeään.

      Millä tavalla jokin työttömyyskorvauksen korottaminen olisi poissa työssäkäyvältä? Yksilötasolla se tuskin näkyisi juuri mitenkään vaikkapa palkasta maksettavissa veroissa. Yksityisyrittäjilläkin riittäisi asiakkaita enemmän, kun työttömien ostovoima paranisi jne.

      No kuka sitten tekisi matalapalkka-alojen töitä jos tuet olisivat liian ”hyvät”? Ei varmaan kukaan, mutta sehän ei ole sen tuen saajan ongelma, vaan tämän työnantajan, joka maksaa niin huonoa palkkaa siitä työstä ja käärii työn tuotosta tulleet enimmät rahat ahneesti omiin taskuihinsa.

      Tässä koko työttömyyskeskustelussa valtakunnallisesti on mielestäni se perimmäinen ongelma se, ettei millään vaan voida tajuta sitä, että työpaikkoja on vähemmän kuin työttömiä.

      Ei voida ajatella, että työssäkäyvät ovat jotakin ”herrarotua” ja muut ovat ”ylijäämää ja laiskaa paskasakkia”, joilta kuuluukin ottaa tuet pois.

      Poista
    3. En yleensä piittaa Sarasvuon sanomisista, mutta tällä kertaa hän osuu oikeaan:

      http://www.turkulainen.fi/artikkeli/564099-jari-sarasvuo-ylella-liian-pieni-palkka-tekee-ihmisesta-elaimen-turha-kirittaa-ja#.Wcs9U8e2Rg4.facebook

      Poista
  3. https://www.is.fi/tyoelama/art-2000005385105.html

    Todella törkeää työttömien mustamaalaamista jälleen ja taas on otettu joku yrittäjä ulisemaan työvoiman saannin vaikeudesta, mutta ei taaskaan kunnolla avata syitä tälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lopussa se totuus tuli. Virolaiset eivät tarpeeksi motivoituneita vaan nyt suositaan Romanialaisia... Ovatkohan nämä samoja, jotka iltaisin ovat kaupungilla kerjäämässä kun näiden firmojen palkalla ei elä?

      Kommentit olivat myös surkuhupaisaa luettavaa. Voiko työssäkäyvät olla niin syrjäytyneitä yhteiskuntamme tilasta, että kuvittelevat 523,21€/kk olevan niin suuri summa, ettei halukkuutta työnteolle löydy? Jo nyt monet matalapalkka-alan työntekijät joutuvat turvautumaan yhteiskunnan tukiin ja ruoka-avustuksiin, koska palkka ei riitä elämiseen.

      Sitten nillitetään, että työttömien elätys maksaa yhteiskunnalle 6 mrd vuodessa. Kukaan ei ääneen mainitse, että suorina ja epäsuoria yritystukia maksetaan jopa 25mrd/vuosi. Mielestäni yrityksellä ei ole edellytyksiä toimia, jos se tarvitsee tukia pysyäkseen pystyssä.

      https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005339076.html

      https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tyottomyys-maksaa-suomelle-jo-kuusi-miljardia-euroa-vuodessa/ssisCj99

      Poista
    2. Palkkaus on ainakin kohdillaan:

      [Alihankkijana] Suomessa toiminut romanialaisyhtiö syytteessä – maksoi 200 euron palkkoja

      https://yle.fi/uutiset/3-8007388

      Poista
    3. Jotenkin en ole yllättynyt palkkatasosta...

      Poista
  4. Hallituksen mielestä työttömien tulisi tehdä työtä palkatta, pelkkää työttömyyskorvausta vastaan:

    "Hallitus käynnistää uuden jättihankkeen - työnimenä "perusturvan ja toimeliaisuuden uudistus""

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709282200423608_pi.shtml

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä olen pelännyt jo vuosia, että suunnitelmissa on koko ajan ollut saada työttömät tekemään työtä (töiden puutteesta johtuvien) korvauksien eteen. Se on sitten palkkatyön lähtölaskenta käynnissä. Mikähän on hallituksen älynväläys sitten, kun isompi porukka tekee työtä sosiaalituilla ja ihmetellään, miksei kukaan osta mitään...?

      Poista
    2. Uutisesta lainattua:

      ”Hiilamon työryhmän mukaan aktivointitoimet auttaisivat ehkäisemään syrjäytymistä ja parantaisivat työttömien työmarkkinavalmiuksia.”

      Kyllähän se työtön kuitenkin olisi yhä edelleen sitä oikeaa palkallista työtä vailla, vaikka hän kuin tekisi palkatonta työtä näissä ”aktivointitoimissa”, jotka veisivät aikaa myöskin siitä varsinaisesta palkkatyön hakemisesta. Jutussahan mainittiin, että esimerkiksi Hollannissa toimeentulotukea saadakseen hyödylliseksi katsottua toimintaa tulisi olla vähintään 20 tuntia viikossa. Voisi tulla tilanteita, joissa työtön ei pääsisi työhaastatteluun, koska olisi työskentelemässä sosiaaliturvansa eteen. Omien kokemuksieni mukaan työnantajat eivät juurikaan anna joustoa näissä haastatteluajoissa ja pahimmillaan olen saanut kutsun työhaastatteluun tunnin varoitusajalla. Jos aika ei sinulle sovi, niin jollekin muulle se aina sopii ja näitä muitahan kyllä riittää nykyisin.

      Pahoin pelkään, ettei näistä sosiaaliturvan eteen tehdyistä pakkotöistä olisi edes mitään hyötyä sen oikean palkallisen työn saamiseen, koska eivät työnantajat nytkään ole ottaneet tosissaan palkattomia harjoitteluja yms. Eli kyllä tässä systeemissä työttömät syrjäytyisivät lopullisesti palkattoman työn suohon.

      Palkattomassakin työssä käyminen myös maksaa työmatkojen ja lounastamisen muodoissa, joten työttömän taloudellinen tilanne heikkenisi entisestään. Tosin jutun mukaan Hollannissa osallistava sosiaaliturva voi nostaa työttömän tuloja enintään 200 euroa kuukaudessa.

      Ongelmanahan tässä olisi lisäksi eriarvoisuus, koska näiden pakkotyöpaikkojen määrä vaihtelisi paikkakunnittain ja työttömillä ei mitenkään olisi samoja mahdollisuuksia jossakin Lapin perukoilla verrattuna pääkaupunkiseutuun. Entä miten kortistossa roikkuvat työkyvyttömät, joita Kela ei kuitenkaan päästä sairaseläkkeelle?

      Nykyisessä pätkätyöhelvetissä ainoa oikea ratkaisu olisi perustulo ja vuosikausia työttöminä olleet pitkäaikaistyöttömät voitaisiin armahtaa eläkkeelle ikään katsomatta. Jos on ollut syystä taikka toisesta työttömänä jo lähemmäs jotain 10 vuotta, niin ei siinä enää mitkään aktivoinnit auta, kun on työnantajien silmissä kelpaamaton.

      Poista